Suomeen tulossa laki lyhytaikaisesta vuokrauksesta – mitä se käytännössä tarkoittaa?
Suomessa on valmisteilla uusi sääntelypaketti, joka koskee erityisesti Airbnb‑tyyppistä lyhytaikaista vuokrausta. Tavoitteena on selkeyttää pelisääntöjä, suojella asumista ja antaa kunnille paremmat työkalut hallita ilmiötä, joka on kasvanut nopeasti viime vuosina.
Mitä lyhytaikainen vuokraus on?
Lyhytaikaisella vuokrauksella tarkoitetaan jatkossa vuokrausta, joka kestää alle neljä viikkoa kerrallaan. Tällöin kyse on tyypillisesti matkailijoiden tai lomailijoiden majoittamisesta, ei pysyvästä asumisesta. Pidemmät vuokrasuhteet pysyvät normaalin huoneenvuokralain piirissä.
Huoneenvuokralakiin ehdotetaan samalla muutosta: lakia ei enää sovellettaisi lyhytaikaiseen, tilapäiseen majoittamiseen, vaan sitä varten luodaan oma sääntely.
Päivärajat sijoitusasunnoille
Rakentamislain muutoksessa keskeinen elementti on vuotuinen päiväkatto lyhytaikaiselle vuokraukselle tietyissä asunnoissa.
- Oma vakituinen koti: lyhytaikainen vuokraus (esim. satunnainen Airbnb) on pääsääntöisesti sallittua ilman tiukkaa päiväkattoa, kunhan toiminta ei muutu majoitusliikkeeksi.
- Sijoitusasunnot ja muu kuin oma vakituinen asunto kaava‑alueella: lyhytaikainen vuokraus sallittaisiin enintään 90 päivää vuodessa, ellei kunta päätä nostaa rajaa 180 päivään tietyillä alueilla.
- Loma‑asunnot ja haja‑asutusalue: näihin ei luonnoksissa ole kaavailtu yhtä tiukkoja rajoitteita, koska päähuoli kohdistuu kaava‑alueen asuinrakennuksiin.
Vuokranantajalle tulee samalla velvollisuus pystyä osoittamaan, kuinka monena päivänä asuntoa on vuokrattu lyhytaikaisesti vuoden aikana.
Kuntien ja taloyhtiöiden uudet työkalut
Kunnat voivat jatkossa säädellä lyhytaikaista vuokrausta rakennusjärjestyksellään: ne voivat esimerkiksi päättää, millä alueilla 180 päivän katto on mahdollinen ja milloin lyhytaikainen vuokraus tulkitaan käyttötarkoituksen muutokseksi, joka vaatii luvan.
Myös taloyhtiöiden asemaa vahvistetaan. Asunto‑osakeyhtiölain muutoksilla yhtiö saa aiempaa selkeämmät mahdollisuudet puuttua toimintaan, joka aiheuttaa toistuvia häiriöitä tai ylimääräisiä kustannuksia – äänekäs ja jatkuva lyhytvuokraus voi johtaa äärimmillään asunnon ottamiseen yhtiön hallintaan.
EU-asetus tuo läpinäkyvyyttä
Taustalla vaikuttaa myös EU:n lyhytaikaismajoitusasetus, joka alkaa soveltua toukokuussa 2026. Se velvoittaa majoitusalustoja, kuten Airbnb:tä ja Booking.comia, luovuttamaan tietoja viranomaisille. Tavoitteena on parantaa tilastointia ja mahdollistaa kansallinen rekisteröinti ja valvonta ilman kohtuutonta byrokratiaa majoittajille.
Mitä tämä tarkoittaa majoittajalle?
Yksittäiselle majoittajalle muutosten ydin on:
- jos vuokraat omaa kotiasi satunnaisesti, voit todennäköisesti jatkaa melko samalla tavalla
- jos pyörität Airbnb‑toimintaa sijoitusasunnossa taajama‑alueella, joudut huomioimaan 90/180 päivän vuosirajat ja kirjanpitovelvollisuuden
- jos asunto on taloyhtiössä, yhtiön mahdollisuus puuttua häiriöihin vahvistuu.
Lainsäädäntö tuo kaivattua selkeyttä nykytilaan, mutta se myös pakottaa ammattimaisemmat lyhytvuokraajat tarkistamaan toimintamallinsa ja seuraamaan paitsi valtakunnallista lakia myös oman kunnan linjauksia.omataloyhtio.
Seuraava tämän aiheen artikkeli tulee käsittelemään matkailijoille tarkoitettua kaupunkiveroa, jonka keräämisestä voi päättää kunta/kaupunki.
