Tänään kaupunginvaltuusto keskustelee ja päättää kaupunginhallituksen esityksestä kaupungin uudeksi strategiaksi.
Srategiaehdotus on luettavissa kaupungin sivuilta jonne pääset tästä linkistä: linkki
Mustin virkistämiseksi Matti Remeksen kirjoittama ”Onko Hangolla strategiaa” kolumni muutaman vuoden takaa.
Onko Hangolla strategiaa?
Strategia tarkoittaa suunnitelmaa tai keinoa päästä johonkin päämäärään. Ensin määritellään
tavoite ja sen jälkeen laaditaan hyökkäyssuunnitelma eli keksitään keinot päästä sinne.
Määritellään askelmerkit tai niin kuin nykyisin on muotia sanoa: sanoitetaan suunnitelma.
Strategia on siis keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suuntaviivojen valinta ja hallinta
muuttuvassa maailmassa. Strategia helpottaa päätöksentekoa, koska on yksi ja yhteinen tavoite.
Jos aikoo ryöstää pankin, niin suunnitelman tulee olla aika tarkka. Jos haluaa
presidentiksi, niin vaikeusaste moninkertaistuu. Molemmissa tapauksissa päätös on kuitenkin
helppo tehdä, sen kuin vain päättää, mutta molempien suunnitelmien toteutuksessa on paljon
sellaisia muuttuvia tekijöitä, joihin ei itse voi vaikuttaa, eikä varautua. Siksi strategiaa täytyy koko
ajan sopeuttaa muutoksiin ja uudistuviin päämääriin.
Onko Hangon kaupungilla päämäärä ja strategia? Varmastikin on, mutta yhtä
varmasti se on niin ympäripyöreä ja monisanainen, ettei sillä ole merkitystä. Ainakaan
kadunkulkijat eivät tiedä mikä on Hangon strateginen tavoite. Minkälaiseksi kaupungiksi pyrimme?
Mikä Hangossa on oleellista? Mitä seikkoja vahvistetaan? Minkälainen kaupunki olemme
kymmenen vuoden päästä? Miksi?
Kun tavoite on kirkkaana edessä, sen tulee olla kaikkien huulilla ja tiedossa. Kaiken
päätöksenteon pohjana tulisi olla tuo päätetty tavoite. Esimerkiksi: jos teemme tämän investoinnin
niin miten se tukee tavoitettamme?
Kaupungin strategian pitäisi mahtua yhteen lauseeseen. Tarkennettu selitys saa
puolestaan viedä korkeintaan yhden arkin. Strategiaksi ei riitä ”haluamme olla hyvä asuinpaikka
kaupunkilaisille” tai ”Hangossa on helppo asua ja yrittää”. Liian epämääräisiä ja liian selviä asioita.
Tottakai jokainen kaupunki pyrkii siihen, että asukkailla olisi mukava ja helppo olla.
Helsingin Lautasaari on nimennyt itsensä ”onnellisten saareksi”. Haastava ja raju
väite, joka varmasti jakaa mielipiteitä, mutta on varsin kelvollinen, koska kaiken päätöksenteon voi
heijastaa tuohon väittämään.
”Onko tämä rakennushanke tavoitteemme mukainen? Lisääkö se onnellisuutta?
Tähän pitää tehdä rantabulevardi, koska se lisää onnellisuutta. Onko päiväkodit kunnossa jos
kerran väitämme olevamme onnellisten saari?” Jne, jne.
Hangon tavoite ei voi enää olla ”arkkitehtuurin helmi, tai yksi Euroopan kauneimmista kaupungeista”. Se juna meni jo.
Hanko ei myöskään voi enää olla ”Suomen gourmet-pääkaupunki.” Sekin laiva jo lähti.
Voisiko Hanko olla pensionaateistaan kuuluisa kaupunki? Ei voi, koska niin monesta
pensionaatista on tehty asuntoja ja lopuistakin tullaan tekemään. Nyt virkamiehet sanovat: ”Ei
kaupunki voi ostaa kaikkia vanhoja pensionaatteja? Hmm? Miksi ei voisi?
Kylpyläkaupungiksi voisimme vielä pyrkiä jos tehtäisiin ensin se puuttuva uimahalli.
Biletys-kaupungiksi pyrkiminen tuskin tuo lisäarvoa kaupunkilaisille.
Voisiko Hanko olla kuuluisa puutarhoistaan? Kyllä, mutta ei ilman siihen tähtääviä päätöksiä ja satsauksia.
Hanko voisi olla värikäs kaupunki. Puurakentamisen kaupunki. Taiteilijoiden
kaupunki. Vihreä kaupunki. Teknologisesti edistyksellinen kaupunki. Puuveneiden satamakaupunki.
Purjehduksen mekka.
Mahdollisuuksia on vaikka kuinka. On vain osattava luoda menestysstrategia ja pystyttävä toteuttamaan se. Tärkeää on myös pystyä uudistumaan.
Tässä jutussa on jo 12 strategia-sanaa. Se on aivan liikaa. Päämäärä voisi olla vähentää strategia-sanoja.
Ruben Waara
(Ruben Waara on satuhahmo Matti Remeksen Hanko-dekkareissa.)