Pakeneeko asukkaat Hangosta, vai tullaanko tänne pakoon maailman pahuutta? Voisiko Hanko olla yhä useamman kotikaupunki.

Vuoden vaihteessa Hangossa oli 8047 asukasta ja siinä oli vähennystä edelliseen vuoteen 152 asukasta. Hanko on muuttotappiokunta ja vakituisten asukkaiden ikääntyminen rasittaa talouttamme. Tämä on akuutti ongelma ja sille pitäisi tehdä jotain.

Työpaikkatilanne meillä näyttää ”hyvältä”, koska Hangossa on enemmän kuin 1 työpaikka / työikäinen asukas. Haasteena on, ettei kysyntä ja tarjonta tunnu kohtaavan. Jostain syystä hankolaiset työttömät eivät työllisty. Työttömyysprosentti on nyt n. 13 %
Vaikka Hangosta muutetaan pois, ostetaan Hangosta asuntoja lomakäyttöön. Yhtä aikaa, kun kaupungissa on asukaspula, meillä on myös asuntopula, ainakin jossain määrin. Jotain tarttis varmaan tehdä.

Kuva Tapio Kekkonen

Muuttotappiokuntana menetämme kunnallisverotuloja, toimeliaisuus vähenee ja paine kunnallisveron korottamiseen kasvaa. Kunnallisveroprosentiksi Hangossa on vahvistettu v. 2021, 21.7 %. Kunnallisvero on ns. tasavero, joka on kaikille kuntalaisille sama. Toki verotuksesta voi tehdä lakisääteisiä vähennyksiä, jotka ainakin osittain kohdistuvat kunnallisveroon ja siten vaikuttavat kaupungin kunnallisverotuloon. SOTE tulee vaikuttamaan niihin ratkaisuihin, joita kunnissa tehdään. SOTE:n vaikutus verotukseen on laskelmien mukaan 13,26 %. ja se toimii kuten kunnallisverokin tasaverona. Tämä tarkoitta noin karkeasti sitä, että kun Hangon kunnallisveroprosentti on 21.7 tulee SOTEn osuus siitä olemaan 13,26 %. Kaupungille tuloutuu siis entisen 21.7 % sijaan 8,44 %, toki SOTE menot ovat silloin pois kaupungin kuluista. Paraneeko sosiaali- ja terveyspalvelut, on hyvä kysymys, mutta tässä artikkelissa sitä ei käsitellä.

Uusien asukkaiden saaminen Hankoon on riippumatta SOTEsta ehdottoman tärkeää ja asiaan pitäisi paneutua huolellisesti. Mahdollisuudet ovat meillä paremmat kuin useimmilla muilla muuttotappiokunnilla. Kaupungissamme on paljon vetovoimatekijöitä, jotka helpottavat muuttopäätösten tekoa. Vetovoimatekijöitä kannattaisi käyttää strategisesti oikein. Kyse ei ole pelkästään kunnallisveroprosentista, työpaikoista, saati toimeliaisuuden loppumisesta. Kyse on suotuisten olosuhteiden luomisesta.

Kuva Tapio Kekkonen

Laskuharjoitus pistää usein asioita oikeaan perspektiiviin. Numerot auttavat ihmisiä ymmärtämään kokonaisuuksia.

Hangon kunnallisveroprosentti 2020 oli 21,7 %. Sama kunnallisveroprosentti on vahvistettu myös vuodelle 2021.
Keskityn tässä laskelmassa ainoastaan kunnallisveroon, en kiinteistö- enkä yhteisöveroihin. Luvut ovat peräisin Hangon talousarviosta v. 2020, tuloslaskelma osuudesta. Tätä kirjoittaessa ei oikeaa vuoden 2020 toteutumaa ole tiedossa. Laskelma ei ole millintarkka, koska kaikkia muuttujia ei ole ollut käytössä, mutta kyllä se suuntaa antaa.

Talousarvion 2020 mukaan tulot:

Kunnallisvero:                              34 021 120 € = 21,7 % ansiotulosta
Kiinteistövero:                             2 872 473 €
Yhteisövero:                                 3 692 811 €  
Yhteensä:                                     40 586 277 €

Spekulaatio. Paljonko ja millaisia asukkaita tarvitaan, jotta kunnallisverokertymä olisi sama n. 34 M € jos kunnallisveroprosentti on 18 %.

Taustaa:
Vaikka pohdimme, kuinka saada lisää asukkaita ja samalla puhumme vetovoimatekijöistä, ei kannata unohtaa, että Hangossa on jo nyt miltei 1 000 vapaa-ajan asuntoa. Näiden asuntojen käyttäjiä, siis omistaja(t) + perhe on n. 2 700. Nämä henkilöt ovat siis jo valinneet Hangon. Hankoon valmistuu ihan lähiaikoina merkittävästi uusia asuntoja, joiden markkinoinnissa hypetetään Hankoa. Näyttää siltä, että meillepäin on tunkua.  Miten saisimme nämä vapaa-aika hankolaiset vakituisiksi asukkaiksi. Hankoon tuleminen ei siis ole pelkästään taloudellinen vaan myös imagoasia. Merkittävä osa jo Hangossa olevista kakkoshankolaisista kuuluu maamme suurimpaan tulodesiiliin (tulokymmenneys), jonka keskiarvoansiotulo on 69 108 €/vuodessa.

Suomen suurituloisin kymmenys:

Tuloluokan alarajaMediaanituloKeskiarvotuloTuloluokan yläraja
44 271 €53 798 €69 108 €ei ole
Kuva Tapio Kekkonen


Se laskuharjoitus:

Tilanne nyt: Mikäli hankolaisten määrä ja tulot pysyvät samana, mutta kunnallisveroprosentti lasketaan 18 %. Kunnallisverokertymä olisi 28.22 M €, siis 5.8 M € vähemmän kuin talousarviossa (34.02 M €). Uusilla asukkailla katettava verovaje olisi 5.8 M € + uusista asukkaista aiheutuvat muut kulut.

Paikattava aukko siis 5.8 M€

Lasketaan, kuinka monta uutta asukasta tarvitaan ja paljonko on näiden asukkaiden ansiotulon pitäisi olla, kun kunnallisveron osuus on 18 % ja katettava vaje 5.8 M€.

Uusia asukkaitaVuosiansio/hlöKunnallisveroa 18% .
Asukasmäärä x vuosiansio
Asukasmäärän muutos %
500         69 108,00 €6,22 M €+ 6,20 %
460         75 000,00 €6,21 M €+ 5,70 %
450         80 000,00 €6,48 M €+ 5,60 %
400         90 000,00 €6,48 M €+ 4,90 %

Mitä mieltä minä olen tästä? Jokainen, joka on ollut tavoitteellisessa toiminnassa mukana ymmärtää, että alle 7 % kasvutavoite ei ole kamalan suuri, eikä sitä tässäkään tapauksessa kannata suurennella. Tekemällä tavoitteellisesti ja johdonmukaisesti myyntityötä, on tavoitteen saavuttaminen erittäin todennäköistä. Näillä tunnusluvuilla ainakin minä olisin valmis jopa osoittamaan tälle työlle resursseja. Jos katselemme tätä tavoitetta ja sen onnistuessaan tuomia edellytyksiä Hangolle, ei kannata unohtaa, että se ei vaikuta suurestikaan esimerkiksi poliittiseen jakaumaan ja virkamiesten, saati luottamuselinten toimintaan. Suurin vaikutus sillä on yhteisöön. Se keventää hankolaisten verotaakkaa ainakin tuon 5.8 M €. Tuo raha pysyy siis hankolaisen lompakossa. Toimeliasuus lisääntyy ja sen vaikutuksesta yhteisöverotulo kasvaa. Uusien tonttien ja kaavoituksen kautta myös kiinteistöverotulot kasvavat. Tämä voisi olla se WIN-WIN tilanne, joka toisi kaikille hyvinvointia eikä olisi keltään pois.

Samalla kun kirjoittelin tätä hajatelmaa, mietin SOTE-asiaa ja sen suhdetta väkilukuun. Aluksi olin sitä mieltä, että eläkeläisiä ei kannata Hankoon haluta, koska heidän vaikutuksensa yhteisöön ja välittömiin kuluihin olisi ennalta arvaamaton. Mikäli SOTE toteutuu sellaisena, kuin sitä nyt esitellään, ei sillä, ovatko uudet asukkaat työikäisiä vai eläkeläisiä ole suurtakaan taloudellista merkitystä. Heidän merkitystään kannattaa ehkä punnitakin yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Haasteena näen sekä ikä- että sosiaalisen monimuotoisuuden rakenteellisen toteutuman ja kuinka se palvelisi väestökasvua.

Kuva Tapio Kekkonen

Näistä kakkoshankolaisista vielä sen verran. He ovat hankkineet palan unelmiensa Hankoa ja siis pitävät Hangosta ja ylpeänä liputtavat sen puolesta. Miten saada heidät rakastumaan Hankoon ja hankolaisiin niin paljon, että muuttavat Hankoon. Kyse ei ole pelkästään taloudellinen, vaan se on mielestäni kuin hyvä parisuhde. Hangon pitää olla luotettava, turvallinen, huomioon ottava ja palveleva.  Meillä on paljon hyviä asioita, jotka vaikuttavat ihmisten päätöksiin muutosta Hankoon.

Esa Aarnio
Hyvät olosuhteet asukkaiden hyödyksi

2 thoughts on “Pakeneeko asukkaat Hangosta, vai tullaanko tänne pakoon maailman pahuutta? Voisiko Hanko olla yhä useamman kotikaupunki.

  1. Hyvä ajatus saada veroprosentti alemmas, siitä hyötyy kaikki kun ostovoima lisääntyy ja saadaan Hangon kauppiaille lisää tuloja.
    Jos kävisi niin hyvin että 4-500 henkilöä muuttais kirjat tänne.
    Mutta mitä teemme sille kun meidän nuorilla ei ole varaa ostaa taloja tai asuntoja täältä, koska viimeiset puolitoista vuotta asuntojen hinnat ovat nousseet pilviin, suuren kiinnostuksen ostaa kakkos asunto täältä?

    1. Hei Jan-Robert

      Hyvä että artikkeli herättää kysymyksiä. Olen tosi iloinen siitä.
      Kun kysyt, että mistä nuorille varallisuutta hankkia asunto Hangosta, on vastaus itseasiassa helppo. Vastaus on koulutus. Ansiotulo on useinmiten suorassa suhteessa koulutukseen. Kysymykseen tulee siis se, millaista perus ja II-asteen koulutusta meillä on tarjota lapsillemme. Hanko on siinä onnellisessa asemassa, että käytännössä kaikkki lapset voivat mennä lukioon. Lukion taso meillä on hyvä. On luonnollista, että lapsemme lähtevät jatko-opiskelemaan muualle. Niin tehdään miltei kaikkialla Suomessa.

      Siitä millaisen kokemuksen lapsi saa kaupungistamme on paljon suurempi merkitys. Se merkitys mitataan sillä, moniko haluaa palata takaisin.

      Olemme nyt työelämän suurimman muutoksen alussa. Työllistyminen ei tulevaisuudessa olekaan kiinni työpaikan sijainnista. Työstä tulee universaali ja sitä voi tehdä mistä vaan. Työ- ja vapaa-aika järjestyy uudella tavalla ja mm. tämä vaikuttaa siihen, että perhe voi vapaammin valita missä haluaa asua. Asumispaikkakunta tulee valikoitumaan jonkun muun vetovoimatekijän, kuin työpaikan sijainnin perusteella.

      Terveisin
      Esa Aarnio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *